
Yhteenveto
✓Tarkistanut Noora Lehtonen Paljonko puolisolle saa antaa rahaa ilman, että siitä pitää maksaa lahjaveroa? Tämä kysymys nousee esiin monessa tilanteessa: kun puolisot haluavat siirtää säästöjä, tasata tuloeroja tai auttaa toisiaan taloudellisesti. Vastaus on selkeä mutta moni ei sitä tiedä –...
Sisällysluettelo
- 1 Mitä lahjavero tarkoittaa puolisoiden välillä?
- 2 Lahjaveron historia Suomessa – miten rajat ovat muuttuneet
- 3 Paljonko puolisolle saa antaa rahaa verovapaasti vuonna 2026?
- 4 Milloin puolisolle annettu raha ei ole lahja?
- 4.1 Yhteiset elinkustannukset
- 4.2 Elatusta varten annettu lahja
- 4.3 Ositus avioeron yhteydessä
- 5 Yhteiselle tilille siirretty raha – onko se lahja?
- 6 Lahjavero veroluokka I – miten se lasketaan?
- 7 Käytännön esimerkkejä: paljonko puolisolle saa antaa rahaa eri tilanteissa
- 8 Lahjakirja ja veroilmoitus – milloin ne tarvitaan?
- 9 Usein kysytyt kysymykset
- 9.1 Voiko puolisolle antaa rahaa täysin verottomasti?
- 9.2 Onko rajan seuranta lahjanantajan vai lahjansaajan vastuulla?
- 9.3 Lasketaanko joulupäivä- ja syntymäpäivälahjat mukaan?
- 9.4 Entä avopuoliso – onko lahjavero sama kuin aviopuolisolle?
- 9.5 Pitääkö lahja kirjata jos se menee suoraan laskun maksuun?
- 9.6 Muuttuiko raja vuoden 2026 alussa – ja miten se vaikuttaa vanhoihin lahjoihin?
- 10 Yhteenveto: paljonko puolisolle saa antaa rahaa?
- 11 Lähteet
Paljonko puolisolle saa antaa rahaa ilman, että siitä pitää maksaa lahjaveroa? Tämä kysymys nousee esiin monessa tilanteessa: kun puolisot haluavat siirtää säästöjä, tasata tuloeroja tai auttaa toisiaan taloudellisesti. Vastaus on selkeä mutta moni ei sitä tiedä – avioliitto ei tee rahansiirroista automaattisesti verottomia.
Mitä lahjavero tarkoittaa puolisoiden välillä?
Paljonko puolisolle saa antaa rahaa on kysymys, johon Verohallinto vastaa yksiselitteisesti: avioliitto ei tee omaisuuden siirtämisestä verotonta. Rahansiirto puolisolle on lahja siinä missä rahansiirto kenelle tahansa muullekin, jos se ei liity yhteisiin elinkustannuksiin tai ositukseen.
Lahjavero syntyy, kun lahjan arvo ylittää verovapaan rajan. Rajan alle jäävistä lahjoista ei tarvitse tehdä veroilmoitusta eikä maksaa veroa. Rajan ylittävältä osalta vero lasketaan veroluokan mukaan – aviopuoliso kuuluu veroluokkaan I, jossa veroaste on alhaisempi kuin veroluokassa II.
Lahjaveron historia Suomessa – miten rajat ovat muuttuneet
Suomen perintö- ja lahjaverolaki on ollut voimassa jo vuosikymmeniä, mutta verovapaan lahjan rajaa on tarkistettu ajan myötä. Pitkään raja pysyi matalana, kunnes vuoden 2026 alusta sitä nostettiin merkittävästi. Veronmaksajain Keskusliitto vahvistaa, että verotettavan lahjan alaraja nousi 5 000 eurosta 7 500 euroon 1.1.2026 alkaen – samassa yhteydessä myös perintöosuuden alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Muutos on osa laajempaa perintö- ja lahjaverotuksen tarkistusta, jonka tavoitteena on keventää tavallisten perheiden verotaakkaa pienten omaisuudensiirtojen yhteydessä.
Paljonko puolisolle saa antaa rahaa verovapaasti vuonna 2026?
Verohallinnon ohje on selkeä: alle 7 500 euron arvoisen lahjoituksen voi tehdä samalle henkilölle kolmen vuoden aikana ilman, että siitä tarvitsee maksaa lahjaveroa tai tehdä veroilmoitusta. Raja on lahjanantajakohtainen, ei lahjansaajakohtainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kukin puoliso voi erikseen antaa toiselle alle 7 500 euroa kolmessa vuodessa verovapaasti.
Kolmen vuoden aikaikkuna lasketaan taaksepäin lahjan antopäivästä. Jos puoliso antaa 4 000 euroa tammikuussa 2026 ja 4 000 euroa maaliskuussa 2027, yhteissumma nousee 8 000 euroon – ja kolmen vuoden raja ylittyy. Tuolloin lahjaveroa maksetaan ylittyvältä 500 euron osuudelta veroluokan I asteikon mukaisesti.
Milloin puolisolle annettu raha ei ole lahja?
Yhteiset elinkustannukset
Kaikki puolisoiden välinen rahanliikenne ei ole lahja. Tavanomaiset yhteiseen talouteen liittyvät menot – vuokra, ruoka, yhteinen loma, kodin laitteet – ovat yhteiselämän kuluja eivätkä kuulu lahjaveron piiriin. Rajan vetäminen lahjan ja yhteistalouden menon välille voi kuitenkin olla tulkinnanvaraista, ja Verohallinto arvioi tapauskohtaisesti, onko kyse lahjoituksesta.
Elatusta varten annettu lahja
Perintö- ja lahjaverolaki sisältää erityisen poikkeuksen elatuslahjoja varten. Kasvatusta, koulutusta tai toisen elatusta varten annetut lahjat ovat verottomia silloin, kun lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa annettu elinkustannustuki voi olla verovapaa, mutta käytännön soveltaminen on tiukkaa ja edellyttää, että rahat todella menevät elatukseen.
Ositus avioeron yhteydessä
Jos parisuhde päättyy ja omaisuus jaetaan osituksessa, siirretty omaisuus ei ole lahja eikä kuulu lahjaveron piiriin. Ositus perustuu avioliittolakiin ja avio-oikeuteen, ei lahjoittamistahdonilmaisuun. Tämä on tärkeä ero – mikäli haluaa siirtää omaisuutta puolisolle ennakoivasti, kannattaa pohtia myös sopimuksellisia vaihtoehtoja. Lisää aiheesta löydät artikkelistamme Onko puolisolla lakiosa.
Yhteiselle tilille siirretty raha – onko se lahja?
Yksi yleisimmistä käytännön kysymyksistä koskee tilisiirtoja yhteiselle pankkitilille. Veronmaksajain Keskusliitto on käsitellyt tätä kysymystä erikseen: rahansiirto yhteiselle tilille voi olla verotettava lahja, jos kyse ei ole tavanomaisesta yhteistalouden menosta tai muusta verotuksellisesti hyväksyttävästä järjestelystä. Ratkaisevaa on siirron todellinen tarkoitus, ei se, onko tili yhteinen vai ei.
Avioliitto ei tee omaisuuden siirtämisestä verotonta – lahja on lahja, olipa antaja ja saaja keitä tahansa.
Jos esimerkiksi toinen puoliso siirtää omia säästöjään yhteiselle tilille ja toinen käyttää ne omaan kulutukseensa, voidaan katsoa, että kyse on lahjasta. Sen sijaan jos molemmat maksavat yhteisiin kuluihin yhteiseltä tililtä ja siirto vastaa yhteisiä menoja, lahjavero ei todennäköisesti sovellu.
Lahjavero veroluokka I – miten se lasketaan?
Aviopuoliso kuuluu lahjaveron veroluokkaan I, johon kuuluvat myös lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja avopuoliso, jolla on lahjoittajan kanssa yhteisiä lapsia tai aiempi avioliitto. Veroluokka I on kevyemmin verotettu kuin veroluokka II.
| Lahjan arvo (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Vero ylimenevästä osasta (%) |
|---|---|---|
| 7 500 – 25 000 | 100 | 8 |
| 25 000 – 55 000 | 1 540 | 10 |
| 55 000 – 200 000 | 4 540 | 12 |
| 200 000 – 1 000 000 | 21 940 | 15 |
| yli 1 000 000 | 141 940 | 17 |
Veroluokan I asteikon mukaan esimerkiksi 10 000 euron lahjasta puolisolle, kun verovapaa 7 500 euron raja on ylittynyt, maksetaan lahjaveroa seuraavasti: vero alarajalta 100 euroa, ja 2 500 euron ylimenevästä osuudesta 8 prosenttia eli 200 euroa – yhteensä 300 euroa. Varsinainen lahjaveron määrä on siis maltillinen pienissä ylityksissä.
Käytännön esimerkkejä: paljonko puolisolle saa antaa rahaa eri tilanteissa
| Tilanne | Summa | Veroseuraus |
|---|---|---|
| Synttärilahja, arvo 500 € | 500 € | Ei lahjaveroseuraamuksia (alle rajan) |
| Lomamatka puolison nimissä | 3 000 € | Ei lahjaveroseuraamuksia (alle rajan kolmessa vuodessa) |
| Rahaa puolison tilille säästöiksi, 8 000 € | 8 000 € | Raja ylittyy; lahjaveroa 500 €:n ylityksestä (veroluokka I) |
| Käsirahaosuus yhteiseen asuntoon, 30 000 € | 30 000 € | Lahjaveroa; laskettava veroluokan I asteikosta |
| Kuukausittainen tuki yhteisiin menoihin | Vaihtelee | Ei lahjaveroseuraamuksia, jos kyse aidosti yhteisistä menoista |
Kolmen vuoden kertymä ratkaisee – yksittäinen pieni siirto on harvoin ongelma, mutta useat siirrot voivat kasautua verotettavaksi lahjaksi.
Lahjakirja ja veroilmoitus – milloin ne tarvitaan?
Lahjaveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan. Veroilmoituksen tekee lahjansaaja, ei lahjanantaja. Pienemmistä lahjoista ei tarvitse tehdä ilmoitusta automaattisesti, mutta kolmen vuoden kertymä on hyvä pitää itse kirjaa.
Lahjakirja ei ole pakollinen, mutta se on suositeltava dokumentoinnin kannalta. Erityisesti suuremmissa lahjoituksissa – esimerkiksi kun puolisot siirtävät asunto-omaisuutta tai merkittäviä rahasummia – kirjallinen lahjakirja tekee lahjan luonteen selkeäksi sekä Verohallinnolle että mahdollisissa myöhemmissä riitatilanteissa. Parisuhteen taloudellinen rakenne vaikuttaa muutenkin laajemmin kumppaneiden elämään; aiheesta lisää parisuhteen pelastamisen oppaassamme.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko puolisolle antaa rahaa täysin verottomasti?
Kyllä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan alle 7 500 euron lahja samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana on täysin verovapaa (raja voimassa 1.1.2026 alkaen). Tämä koskee kaikkia lahjansaajia puolisoista lapsiin, eli puoliso ei ole erikoisasemassa kumpaankaan suuntaan.
Onko rajan seuranta lahjanantajan vai lahjansaajan vastuulla?
Lahjaverovelvollisuus on lahjansaajan vastuulla. Lahjansaajan täytyy itse seurata kolmen vuoden kertymää samalta lahjanantajalta saatuja lahjoja. Jos raja ylittyy, lahjansaajan on tehtävä veroilmoitus ja maksettava lahjavero. Käytännössä puolisoiden kannattaa pitää yhteistä kirjaa suuremmista rahansiirroista.
Lasketaanko joulupäivä- ja syntymäpäivälahjat mukaan?
Kyllä, kaikki samalta lahjanantajalta saadut lahjat lasketaan yhteen kolmen vuoden aikana – myös pienet juhlapäivälahjat. Käytännössä muutaman sadan euron lahjat eivät nosta summaa rajan tuntumaan, mutta useampi suurempi lahja samana tai lähivuosina voi ylittää 7 500 euron rajan.
Entä avopuoliso – onko lahjavero sama kuin aviopuolisolle?
Avopuoliso kuuluu veroluokkaan I silloin, kun hänellä on lahjoittajan kanssa yhteisiä lapsia tai aiempi avioliitto. Muussa tapauksessa avopuoliso kuuluu veroluokkaan II, jossa veroaste on korkeampi. Aviopuoliso kuuluu aina veroluokkaan I. Tämä on yksi konkreettinen ero aviopuolison ja avopuolison aseman välillä lahjaverotuksessa.
Pitääkö lahja kirjata jos se menee suoraan laskun maksuun?
Jos raha menee suoraan yhteiseen laskuun tai yhteiseen menoerään, kyse ei välttämättä ole lahjasta vaan yhteistalouden menosta. Ratkaisevaa on kuitenkin se, onko kyseessä aito yhteinen meno vai toisen puolison henkilökohtainen etu. Jos lasku on kokonaan toisen puolison nimissä eikä liity yhteiseen talouteen, Verohallinto voi katsoa sen lahjaksi.
Muuttuiko raja vuoden 2026 alussa – ja miten se vaikuttaa vanhoihin lahjoihin?
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan lahjaveron alaraja nousi 5 000 eurosta 7 500 euroon 1.1.2026 alkaen. Vanha 5 000 euron raja koski lahjoja, joissa verovelvollisuus alkoi ennen 1.1.2026. Kolmen vuoden kertymässä sovelletaan sitä rajaa, joka oli voimassa verovelvollisuuden syntymishetkellä. Eli jos olet saanut lahjoja jo ennen vuotta 2026, kertymässä saattaa olla sekä vanhaa että uutta rajaa koskevia lahjoja – ja lahjaverolmoitusvelvollisuus voi syntyä, vaikka uuden rajan alle olisikin jääty.
Yhteenveto: paljonko puolisolle saa antaa rahaa?
Paljonko puolisolle saa antaa rahaa tiivistyy yksinkertaiseen sääntöön: alle 7 500 euroa kolmessa vuodessa samalta lahjanantajalta on täysin verovapaa. Raja on lahjanantajakohtainen, joten molemmat puolisot voivat erikseen antaa toisilleen alle tämän summan verovapaasti. Avioliitto ei tuo erityistä verovapautta, mutta aviopuoliso kuuluu edullisempaan veroluokkaan I, jos raja ylittyy. Yhteiselle tilille siirretty raha voi olla lahja, jos se ei liity aitoon yhteiseen menoerään.
Taloudelliset järjestelyt ovat olennainen osa parisuhdetta. Rahan hallinta yhdessä, avoin viestintä ja selkeät sopimukset auttavat välttämään sekä veroseuraamukset että mahdolliset riitatilanteet. Lue lisää parisuhteen taloudellisesta puolesta ja arjesta rakkaudesta parisuhteessa.
Lähteet
- Verohallinto – Milloin pitää maksaa lahjaveroa? — haettu 6. elokuuta 2026
- Verohallinto – Voiko aviopuolisolle lahjoittaa omaisuutta verottomasti? — haettu 6. elokuuta 2026
- Verohallinto – Kuinka paljon voi lahjoittaa verovapaasti? — haettu 6. elokuuta 2026
- Verohallinto – Lahjaverolaskuri 2026 — haettu 6. elokuuta 2026
- Veronmaksajain Keskusliitto – Perintö ja lahja — haettu 6. elokuuta 2026
- Veronmaksajain Keskusliitto – Yhteiselle tilille vaimon rahoja – maksanko lahjaveroa? — haettu 6. elokuuta 2026
- Edilex – Verohallinnon ohjeet: Verovapaat lahjat — haettu 6. elokuuta 2026
- OP Media – Perintöveron alaraja nousi 30 000 euroon — haettu 6. elokuuta 2026


