
Yhteenveto
✓Tarkistanut Noora Lehtonen Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset ja omaisuuden ositus 2026 herättävät edelleen kiinnostusta suomalaisessa oikeuskeskustelussa – ja hyvästä syystä. Pirkanmaan käräjäoikeuden vahvistama avioero tammikuussa 2024 päättyi harvinaisella tavalla: pariskunta ilmoitti hakemuksessaan nimenomaisesti, ettei ositusta suoriteta ja kummallakaan ei...
Sisällysluettelo
- 1 Mitä Sanna Marinin avioero kertoo suomalaisesta osituslainsäädännöstä?
- 2 Avioeron historiallinen tausta suomalaisessa lainsäädännössä
- 3 Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset: avioehdon puuttuminen
- 4 Miksi ositus päätettiin jättää tekemättä – ja mitä se tarkoittaa oikeudellisesti?
- 4.1 Mitä osituksen jättäminen tekemättä tarkoittaa tulevaisuudessa?
- 4.2 Lasten vaikutus omaisuuden jakoon
- 5 HE 76/2026 vp: mitä uusi laki muuttaa avio-oikeuden vanhentumisessa?
- 6 Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset verrattuna tyypilliseen ositukseen
- 7 Harkinta-aika, hakemuksen vaiheet ja avioeron vahvistaminen Suomessa
- 8 Omaisuuden ositus 2026: mitä suomalaisen tulee tietää?
- 9 Julkisuuden henkilöiden avioerojen erityispiirteet Suomessa
- 10 Usein kysytyt kysymykset
- 10.1 Mitä tarkoittaa, että Marin ja Räikkönen ilmoittivat, ettei ositusta suoriteta?
- 10.2 Oliko Marinilla ja Räikkösellä avioehtosopimus?
- 10.3 Mitä HE 76/2026 vp tarkoittaa käytännössä jo eronneille?
- 10.4 Voiko osituksen tehdä myöhemmin avioeron jälkeen?
- 10.5 Miten avioeron harkinta-aika toimii Suomessa?
- 10.6 Onko lapsella vaikutusta omaisuuden jakoon avioerossa?
- 11 Yhteenveto: mitä Marinin tapaus opettaa omaisuuden osituksesta?
- 12 Lähteet
Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset ja omaisuuden ositus 2026 herättävät edelleen kiinnostusta suomalaisessa oikeuskeskustelussa – ja hyvästä syystä. Pirkanmaan käräjäoikeuden vahvistama avioero tammikuussa 2024 päättyi harvinaisella tavalla: pariskunta ilmoitti hakemuksessaan nimenomaisesti, ettei ositusta suoriteta ja kummallakaan ei ole vaatimuksia toisen omaisuuteen tai elatukseen. Samaan aikaan kesäkuussa 2026 voimaan tullut hallituksen esitys HE 76/2026 vp muuttaa avio-oikeuden vanhentumista koskevaa sääntelyä ja tekee Marinin tapauksesta ajankohtaisemman kuin koskaan.
Mitä Sanna Marinin avioero kertoo suomalaisesta osituslainsäädännöstä?
Marinin ja Markus Räikkösen tapaus on oppikirjaesimerkki siitä, miten suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä toimii sovinnollisen eron tilanteessa. MTV Uutisten käräjäoikeudesta saamien tietojen mukaan avioerohakemus toimitettiin sähköpostilla 10.5.2023 kello 16.44. Suomessa avioliitto synnyttää aviovarallisuussuhteen, jota avioero ei automaattisesti pura – sitä varten tarvitaan ositus. Pari valitsi tiettävästi olla toimittamatta ositusta, mikä on täysin laillinen ratkaisu.
Avioeron historiallinen tausta suomalaisessa lainsäädännössä
Suomen avioliittolaki on vuodelta 1929, ja se on kokenut merkittäviä uudistuksia vuosien varrella. Vuonna 1988 lakiin lisättiin nykymuotoinen harkinta-aikaperiaate, jonka mukaan avioeron ensimmäinen vaihe ei ole lopullinen, vaan puolisot saavat kuuden kuukauden harkinta-ajan. Ositusta koskeva sääntely on puolestaan perustunut pitkälti avioliittolain 85–104 §:iin, joita nyt täsmennetään HE 76/2026 vp:ssä erityisesti vanhentumisajan ja entisen puolison suostumuksen osalta. Vuosi 2026 merkitsee siten merkittävää käännekohtaa suomalaisessa aviovarallisuusoikeudessa.
Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset: avioehdon puuttuminen
Iltasanomien tietojen mukaan Marin ja Räikkönen eivät olleet tehneet avioehtosopimusta. Tämä tarkoittaa, että oikeudellisesti kaikki avioliiton aikana kertynyt avio-oikeuden alainen omaisuus olisi periaatteessa ositettavissa. Avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus, jolla he voivat etukäteen rajata tai poistaa avio-oikeuden kokonaan. Ilman avioehtoa sovelletaan avioliittolain mukaista avio-oikeutta, jonka perusteella omaisuus jaetaan tasan osituksessa – ellei toista periaatetta ole erikseen sovittu.
Miksi ositus päätettiin jättää tekemättä – ja mitä se tarkoittaa oikeudellisesti?
Iltalehden raportoinnin mukaan avioerohakemuksessa todettiin nimenomaisesti: kummallakaan puolisolla ei ole vaatimuksia toisen omaisuuteen tai elatukseen, eikä ositusta suoriteta. Tämä on juridisesti pätevä ilmoitus, joka kertoo molempien yhteisestä tahdosta säilyttää oma omaisuutensa erillään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kumpikin piti omat omaisuutensa, eikä kumpikaan maksanut toiselle tasinkoa.
Mitä osituksen jättäminen tekemättä tarkoittaa tulevaisuudessa?
Osituksen voi tehdä myös avioeron jälkeen, kunnes se vanhenee. Tähän saakka vanhentumisesta ei ole ollut selkeää lainsäädäntöä, mutta HE 76/2026 vp:n myötä tilanne muuttuu. Lain mukaan avio-oikeus vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioerosta. Jos Marin ja Räikkönen haluaisivat myöhemmin perääntyä sovitusta linjasta, heillä olisi teoriassa aikaa hakea ositusta – mutta uusi laki rajaa tätä aikaikkunaa merkittävästi.
Lasten vaikutus omaisuuden jakoon
Parilla on vuonna 2018 syntynyt tytär. Suomalaisessa lainsäädännössä lasten olemassaolo ei itsessään muuta omaisuuden jakoperiaatteita, mutta se vaikuttaa mahdollisiin elatusapukysymyksiin. Hakemuksessa ei uutisoinnin mukaan ollut vaatimuksia elatukseen, mikä viittaa siihen, että myös lapsen elatuksesta on sovittu erillisellä sopimuksella tai lapsi asuu pääsääntöisesti toisen vanhemman luona sovitun järjestelyn mukaisesti. Tähän liittyvät asiakirjat eivät ole julkisia.
Avioero ei itsessään jaa omaisuutta – se vaatii erillisen osituksen tai molempien suostumuksen sopia toisin.
HE 76/2026 vp: mitä uusi laki muuttaa avio-oikeuden vanhentumisessa?
Oikeusministeriön valmistelema hallituksen esitys HE 76/2026 vp tuli voimaan 1.6.2026. Se tuo kaksi keskeistä muutosta:
- Avio-oikeus vanhentuu 10 vuodessa lainvoimaisesta avioerosta tai avioliiton purkautumisesta. Aiemmin vanhentumisajasta ei ollut nimenomaista säännöstä.
- Entisen puolison suostumusta ei enää tarvita omaisuuden luovuttamiseen tai siirtämiseen, kun lainvoimaisen avioeron antamisesta on kulunut yli 10 vuotta. Tämä poistaa käytännöllisen esteen, joka saattoi hidastaa omaisuustransaktioita vuosia eron jälkeen.
Siirtymäsäännökset voivat vaikuttaa myös ennen 1.6.2026 tehtyihin avioeroihin, joten neuvontaa kannattaa hakea oikeudelliselta ammattilaiselta tapauskohtaisesti.
Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset verrattuna tyypilliseen ositukseen
Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten Marinin tapaus eroaa tyypillisestä suomalaisesta avioerosta, jossa ositus toimitetaan.
| Tekijä | Tyypillinen ositus | Marinin tapaus |
|---|---|---|
| Osituksen toimittaminen | Kyllä, tasan tai avioehdolla | Ei – molemmat ilmoittivat erikseen |
| Avioehtosopimus | Usein, jos omaisuuserot suuret | Ei tiettävästi |
| Vaatimukset elatuksesta | Mahdollisia | Ei vaatimuksia |
| Oikeudellinen muoto | Käräjäoikeus tai pesänjakaja | Yhteinen hakemus, käräjäoikeus |
| Harkinta-aika | 6 kuukautta (kaikille sama) | 6 kuukautta – määräaika 13.5.2024 |

Harkinta-aika, hakemuksen vaiheet ja avioeron vahvistaminen Suomessa
Ilta-Sanomien tietojen mukaan Marinin ja Räikkösen lopullisen avioerohakemuksen määräaika oli 13.5.2024. Suomalainen avioeromenettely etenee kahdessa vaiheessa:
- Ensimmäinen vaihe: Hakemus toimitetaan käräjäoikeudelle. Tästä alkaa kuuden kuukauden harkinta-aika.
- Toinen vaihe: Puoliso tai molemmat yhdessä hakevat avioeron vahvistamista harkinta-ajan jälkeen, viimeistään vuoden kuluessa ensimmäisestä hakemuksesta.
Ylen raportoinnin mukaan avioero vahvistettiin lopullisesti tammikuussa 2024, eli noin kahdeksan kuukautta ensimmäisen hakemuksen jättämisestä.
Omaisuuden ositus 2026: mitä suomalaisen tulee tietää?
Marinin tapaus tekee selväksi, että omaisuuden ositus on aina vapaaehtoista, jos molemmat puolisot sopivat siitä. Pakolliseksi se muuttuu vain, jos toinen puolisoista sitä vaatii. Taulukko alla kokoaa keskeisen eron osituksen ja erottelun välillä:
| Käsite | Merkitys | Milloin sovelletaan? |
|---|---|---|
| Ositus | Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan | Toinen tai molemmat vaativat |
| Omaisuuden erottelu | Kumpikin pitää oman omaisuutensa | Avioehdolla tai yhteisestä sopimuksesta |
| Tasinko | Varakkaampi maksaa puolikkaasta köyhemmälle | Osituksessa, jos omaisuuserot |
| Avio-oikeudesta vapaa omaisuus | Perintö, lahja, avioehtomääräys | Ei kuulu ositukseen |
Marinin tapauksen opetus on selvä: sovinnollinen ero ilman ositusta on mahdollinen, mutta se vaatii molemminpuolisen kirjallisen ilmoituksen.
Avioeron ja parisuhteen juridisia ulottuvuuksia on hyvä verrata myös avoliiton tilanteeseen. Jos olet kiinnostunut siitä, miten avioerojen yleisyys Suomessa on kehittynyt tilastollisesti, kannattaa tutustua aiheeseen tarkemmin.
Julkisuuden henkilöiden avioerojen erityispiirteet Suomessa
Julkisuuden henkilöiden avioerot herättävät erityistä kiinnostusta, koska ne voivat sisältää merkittäviä omaisuuseriä, julkista omaisuutta tai mediatoimintaan liittyviä oikeuksia. Marinin kohdalla erityistä on se, että hän toimi Suomen pääministerinä avioeron hakuhetkellä, mikä teki tapauksesta poikkeuksellisen mediajulkisuuden kohteen. Tästä huolimatta oikeudellinen prosessi eteni täsmälleen samoja normeja noudattaen kuin tavallisessa suomalaisessa avioerossa. Julkisuuden henkilö ei saa erityissuojaa eikä erityisiä oikeuksia avioero- tai ositusasioissa. Jos olet kiinnostunut muiden julkisuuden henkilöiden parisuhdetaustoista, voit lukea esimerkiksi Antti Tuiskun puolisosta kertovasta artikkelista.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa, että Marin ja Räikkönen ilmoittivat, ettei ositusta suoriteta?
Heidän avioerohakemuksessaan todettiin, että kummallakaan ei ole vaatimuksia toisen omaisuuteen tai elatukseen, ja ositus jätetään tekemättä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kumpikin pitää omat omaisuutensa sellaisina kuin ne ovat eroon mennessä. Tämä on juridisesti täysin pätevä tapa järjestää asia, kunhan molemmat ovat siitä yksimielisiä.
Oliko Marinilla ja Räikkösellä avioehtosopimus?
Iltasanomien tietojen mukaan parilla ei ollut voimassa olevaa avioehtosopimusta. Tämä tarkoittaa, että oikeudellisesti lähtökohtana olisi ollut avioliittolain mukainen avio-oikeus, eli omaisuus olisi periaatteessa ositettavissa tasan. Koska ositus kuitenkin päätettiin jättää tekemättä yhteisellä sopimuksella, avioehdolla tai sen puuttumisella ei ole käytännön merkitystä tässä tapauksessa.
Mitä HE 76/2026 vp tarkoittaa käytännössä jo eronneille?
Kesäkuussa 2026 voimaan tullut laki asettaa 10 vuoden vanhentumisajan avio-oikeudelle lainvoimaisesta avioerosta laskettuna. Siirtymäsäännösten perusteella myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin avioeroihin saattaa soveltua uusi vanhentumisaika, joten ennen 2016 tai myöhemmin avioero saaneiden kannattaa selvittää tilanne asianajajalta tapauskohtaisesti.
Voiko osituksen tehdä myöhemmin avioeron jälkeen?
Kyllä – ositus on mahdollista toimittaa myöhemminkin avioeron jälkeen, kunnes avio-oikeus vanhenee. Uuden HE 76/2026 vp:n mukaan tämä aika on enintään 10 vuotta lainvoimaisesta avioerosta. Marinin tapauksessa avioero vahvistettiin tammikuussa 2024, joten teoriassa osituksen voisi vaatia vielä tammikuuhun 2034 saakka – ellei molemminpuolisesta luopumisesta ole muodollisesti sovittu.
Miten avioeron harkinta-aika toimii Suomessa?
Harkinta-aika on Suomessa kuusi kuukautta, ja se alkaa ensimmäisen avioerohakemuksen jättämisestä. Tänä aikana puolisot voivat perua hakemuksen. Harkinta-ajan jälkeen toinen tai molemmat voivat hakea lopullista avioeroa, mutta viimeistään vuoden sisällä ensimmäisestä hakemuksesta. Marin jätti ensimmäisen hakemuksen toukokuussa 2023, ja lopullinen vahvistus saatiin tammikuussa 2024.
Onko lapsella vaikutusta omaisuuden jakoon avioerossa?
Suomessa lapsen olemassaolo ei suoraan muuta omaisuuden jakoperiaatteita avioerossa. Ositus tehdään puolisoiden välisten avio-oikeuksien perusteella riippumatta siitä, onko perheessä lapsia. Lapsi vaikuttaa kuitenkin elatusapukysymyksiin: vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan kyvykkyyteensä nähden, ja tästä voidaan sopia erikseen tai hakea päätöstä käräjäoikeudelta.
Yhteenveto: mitä Marinin tapaus opettaa omaisuuden osituksesta?
Sanna Marinin avioeron oikeudelliset vaikutukset ja omaisuuden ositus 2026 tiivistyvät kolmeen keskeiseen havaintoon. Ensinnäkin suomalaisessa oikeudessa avioero ja omaisuuden jakaminen ovat kaksi erillistä prosessia – avioero ei automaattisesti jaa omaisuutta. Toiseksi molemminpuolisella sopimuksella ositus voidaan jättää kokonaan tekemättä, kuten Marin ja Räikkönen tekivät. Kolmanneksi uusi HE 76/2026 vp rajaa avio-oikeuden voimassaoloaikaa 10 vuoteen, mikä tuo selkeyttä epävarmoihin tilanteisiin. Jos avioerosi tai parisuhteesi tulevaisuus mietityttää, kannattaa ensin tutustua siihen, miten parisuhde voidaan pelastaa ennen kuin tilanne kärjistyy juridiseksi kysymykseksi.
Lähteet
- Yle – Sanna Marinin ja Markus Räikkösen avioero vahvistettu – haettu July 22, 2026
- Finlex – HE 76/2026 vp, hallituksen esitys avio-oikeuden vanhentumisesta – haettu July 22, 2026
- MTV Uutiset – Näin Sanna Marin ja Markus Räikkönen päättävät omaisuutensa jaosta – haettu July 22, 2026
- Iltalehti – Sanna Marinin ja ex-miehen päätös rahojen jaosta – haettu July 22, 2026
- Ilta-Sanomat – Aviomies kiikutti oikeuteen käsinkirjoitetun lapun – haettu July 22, 2026




